Millaiset asiat ovat yleisötyölle ominaisia? Onko yleisötyö merkittävää tai merkityksellistä? Mihin yleisötyö on terminä matkalla? Mitä yleisötyöstä ollaan mieltä?
Näitä kysymyksiä pyörittelin mielessäni, kun lähdin työstämään tutkielmaa yleisötyöstä. Kielitieteellinen kandidaatintyöni Tuhat näkemystä yleisötyöstä – katsaus yleisötyön merkitykseen valmistui joulukuussa 2023. Tutkimukseni kokonaisaineisto koostui kahdesta aineistosta. Ensisijainen aineistoni oli kyselylomake ja sen tuottamat vastaukset: 43 vastaajaa tuotti 126 lausetta tai useamman virkkeen mittaista vastausta yleisötyöstä monivalintavastausten lisäksi. Toissijaisen aineiston löysin Sketch Engine -korpusohjelmistosta, josta analysoin 912 virkettä yleisötyöhön liittyen.
Tutkimustulokseni heijastelivat paljolti taustakirjallisuuden esittämiä sisältöjä. Aineistoissa korostui yleisötyöntekijän rooli sillanrakentajana yleisöjen ja tekijöiden välillä. Tämän lisäksi yleisötyöntekijä rakentaa yhteyksiä myös toisten tekijöiden välille ja uudistaa sen myötä työskentelykulttuuria taideorganisaationsa sisällä. Yleisötyö nähtiin lähtökohtaisesti tapahtumalähtöisenä ja fasilitoivana toimintana, mutta sen lisäksi se nähtiin myös itsenäisenä taidetuotoksena, joka on arvokasta sellaisenaan. Työllä tavoiteltiin inkluusion lisäämistä ja taiteen saavutettavuuden parantamista; taiteet ja sen tekijät halutaan tehdä tunnetuiksi. Nämä ajatukset lienevät tuttuja tai tunnistettavia monille osallistujille ja taiteilijoille, jotka ovat yleisötyön äärelle asettuneet.
Mutta mitä uutta tai muulla tavoin mielenkiintoista aineistoista tai taustakirjallisuudesta löytyi?
Yleisötyön tunnettuudesta ollaan kyselyaineiston perusteella huolestuneita. Yleisötyöllä tai yleisötyöntekijöille ei ole vielä sosiaalisesti hyväksyttyä ja tunnustettua yksinkertaista symbolikuvaa. Millainen piktogrammin pitäisi olla, että kaikki tietäisivät sen tarkoittavan yleisötyötä? Sellaisen luominen voisi kuitenkin vakiinnuttaa yleisötyötä ja yleisötyöntekijän ammattinimikettä. Ammattiylpeyden kannalta olisi oleellista, että työ, joka tähtää taiteen tunnettuuden lisäämiseen olisi itsekin tunnetumpaa: ei ammattialan erityissanastoa vaan tavanomaista yleiskieltä. Mielestäni workshop logon tai brändin kehittämiseksi olisi paikallaan ja erityisen varteenotettava maineteko yleisötyön puolesta. Tästä kannattaakin jonkun graafisen osaajan tai työparin ottaa koppia!
Lohtua huoleen tarjoaa sosiolingvistisen tutkimusperinteen kielenmuutosta kuvaava s-käyrä. On täysin normaalia, että aikaa kuluu aluksi suhteellisen paljon, mutta tunnettuus ja sanan käyttäjämäärä on pysynyt alhaisena sekä käyttäjäkunta koostuu enimmäkseen ammattilaisista tai erityisen kielitietoisista henkilöistä. Termin vaihtaminen todennäköisesti pitkittäisi prosessia, sillä uuden ilmauksen kanssa olisi aloitettava jälleen alusta. Jotta yleisötyö-sana etenisi s-käyrällä seuraavaan vaiheeseen, eli nopeaan tunnettuuden kasvuun, olisi tapahduttava jokin myönteinen kohu: julkisuustempaus, jonka keskiössä on yleisötyö-sana tai yleisötyöntekijä. Itse ajattelen, että useita kymmeniä metrejä pitkää seinämuraalia tai somessa leviävää ilmiötä olisi hankala ohittaa.
Yleisötyön oleellisuuden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Yleisötyön myönteiset päädiskurssit on nimetty omaleimaiseksi, vakiintuneeksi, muuttuvaksi, vaikuttavaksi, ihanteelliseksi, välttämättömiä yleisöjä muodostavaksi, arvokkaaksi taiteeksi ja osaksi aktiivista taidelaitosta (Ahonen, 2021). Yleisötyön tunnettuudelle vaikuttavat asettuvan esteiksi ja haasteiksi väheksyvät kollegat, uuvuttava työ, yliarvostettuuden tunne, taiteen itseisarvon pienentäminen ja kapitalismin kannattimena toimiminen. Tutkimusta tarvittaisiin kuitenkin lisää, että nämä esteet ja haasteet voitaisiin nimetä kielteisiksi päädiskursseiksi.
Yleisötyöntekijöiden kannattaisi vakuuttaa uudet tekijät ja yleisöt puolelleen jääräpäiden sijaan, paitsi tietenkin silloin, kun jäärän pään käännyttäminen on ehto yleisötyön kustantamiselle tai harjoittamiselle. Yleisötyötä ei kuitenkaan kyselyyni vastannut pitänyt turhana kaikkinensa tai täysin hyödyttömänä ylimääräisenä vaivana. Taidekentältä tuleekin jatkossa vaatia tiedostamista ja ponnisteluja, että oleellisuuden odotus voi muuttua Suomessa todellisuudeksi. Yleisötyötä ei validoida aina oleelliseksi osaksi taidetyötä, vaikka sen puuttuminen voi taustakirjallisuuden ja kyselyvastausten perusteella aiheuttaa hallaa koko taideyhteisölle.
Teatterialan ulkopuolisissa taiteen muodoissa yleisötyö nähdään kyselyaineiston perusteella jopa välttämättömyytenä. Erään vastaajan mukaan yleisötyö on edellytys pelitaiteen onnistumiselle. Lautapelitapahtumat, larpit ja verkkoalustoilla tapahtuvat moninpelit tarvitsevat osallistujia toteutuakseen. Sosiaalinen näkökulma korostuu eritoten niin kutsutuissa pervaaseissa peleissä, joissa peli saattaa asettua osaksi kaupunkiympäristöä tai tapahtua ”kuin katuesitys”. Näissä pervaaseissa peleissä sääntöjä voidaan esimerkiksi neuvotella uusiksi kesken pelin, ja yleisötyöntekijän rooli on tunnistaa tarve neuvotteluille sekä fasilitoida keskustelua tai pelitilanteiden toimintaa. Millaista yhteistyötä pelitaiteen ja teatteritaiteen äärellä voitaisiin tehdä?
Tutkimukseeni ei lukeudu sosiaalisen median julkaisut. Tutkielmatyössä ei ole tarkkoja tietoa niistä määristä, joita #yleisötyö-aihetunnisteella on erilaisissa sosiaalisen median palveluissa nykypäivänä. Yleisötyöstä on vielä niukasti tutkimusta ja sitä pitäisi tehdä lisää.
Erityisen tärkeää yleisötyön tunnettuuden kannalta olisi kirjoittaa tai puhua yleisötyöstä vähemmän virallisessa kontekstissa. Informatiivinen asiakieli, jota tämäkin blogiteksti edustaa, ei saisi olla yleisötyö-sanan ainut esiintymisympäristö. Yleisötyö pitäisi namedropata lauluissa, solmia osaksi ikonisia puhekielisiä tokaisuja tai kirjoittaa alennusjäätelöpaketin kylkeen hilpeän kokoisella fontilla. Yleisötyö-sanan olisi tärkeä tulla osaksi kielellistä leikkiä. Siitä pitäisi tehdä meemejä, siitä pitäisi puhua kympin uutisissa ja siitä pitäisi tehdä tasavertainen tuote teatteriesitysten rinnalle nettisivujen ohjelmistokalenteriin.
Jos et suostu kokemaan taidetta, niin minä vielä yleisötyöllistän sinua suoraan työpajaan.
Blogiteksti ja kielitieteellinen tutkimustyö: Kari Söderqvist, käsikirjoittaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja ja freelance-yleisötyöntekijä.
Linkki tutkielmatyöhön: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/153337
