Tampereen teatterin lavastamo sijaitsee Hatanpään valtatiellä, etäisyys päänäyttämöön ja Frenckellin näyttämöön on pari kilometriä lavastamolta. Vierailumme aikaan teatteri rakennus on remontissa ja Tampere taloon on valmistunut suurtuotanto Taru sormusten herrasta. 

Tämän kertainen kiltatapaaminen herätti erityistä kiinnostusta, vieraita oli saapunut viitisenkymmentä viidestätoista eri teatterista. Jakaannuimme kolmeen ryhmään ja saimme kierrokset lavastamon tiloissa. Lavastamo on toiminut samoissa tiloissa kymmeniä vuosia. Suunnitelmia uusiin tiloihin siirtymisestä on ollut. Henkilökuntaa lavastamossa oli 12. Erityistä kiinnostusta herätti purupriketti kone, joka puristaa puuverstaan sahauspölyn priketeiksi. Se vähentää pölyn määrää verstaalla ja herätti paikalla olijoissa keskustelua prikettien käytöstä lämmityksessä. 

Kierroksen jälkeen meille tarjottiin purtavaa. Tarjolla oli Tamperelaiseen tapaan mustaa makkaraa ja salaattia, jälkiruuaksi saimme vielä kahvia ja munkkeja.  Kun vatsat oli täytetty saimme sukeltaa syvemmin Taru sormusten herrasta lavastuksen valmistusprosessin kulkuun. Meille oli valmisteltu upea Making of video Teoksen valmistuksesta. Prosessia oli kuvattu pitkältä aika välitä kaikkien kohtausten valmistusta ja lopuksi vielä pystytystä pikakelauksella Tamperetalolle. Oli kiinnostavaa nähdä lähikuvissa miten asiat oli tehty. Suuret kiitokset tästä Julialle ja Suville jotka olivat nähneet näin suuren vaivan. 

Elokuvan jälkeen esittelimme ajatuksen, että marraskuun zoom kiltakahveille kerättäisiin hyväksi havaittuja työtapoja, niksejä tai vaikka itse rakennettuja työkaluja, joita jaettaisiin kaikkien hyödynnettäväksi. Esimerkkinä esiteltiin kuvia ja piirustuksia Ranskassa käytetystä vakio portaasta, joita aletaan valmistamaan Oopperan käyttöön. Keskustelimme myös ekologisempien maalien käyttökokemuksista. Jaettiin reseptejä ja ohjeita myös perinne maalien valmistuksesta.

Virallisen tapahtuman jälkeen osa porukasta lähti kohti Pispalaa kokemaan Suomen vanhimman yleisen saunan löylyjä ja saunan jälkeen maistui Pulterin tuhdit annokset, josta sitkeimmät jatkoivat vielä illanviettoa yhdessä. Kyllä oli taas antoisaa tavata kolleegoja. Jossain vaiheessa iltaa todettiin, että meni mihin päin maailmaa tahansa, lavastamotyöntekijät ovat kaikkialla samaa heimoa. Meitä yhdistää käsityöläisyys, suuri työmoraali ja kunnianhimo omaan jatkuvaan kehittymiseen ammatissa. Ja myös sen asian hyväksyminen että tällä alalla rikastuminen tai uralla etenemismahdollisuudet ovat rajalliset. Ehkä tämän takia tähän ammattiin valikoituu tietyn tyyppisiä ihmisiä.