Horisontti-työryhmä myöntää Vuoden yleisötyöteko -tunnustuspalkinnon taiteen ja kulttuurin alaan liittyvälle projektille, hankkeelle tai teolle, joka on ollut ajankohtainen vuoden 2022 aikana. Horisontti-työryhmä haluaa nostaa esiin palkinnolla huomionarvoisia kulttuuri- ja taidekentän yleisötyötekoja sekä lisätä yleisötyöhön liittyvää tietoisuutta suuren yleisön keskuudessa. Horisontin jakama tunnustuspalkinto myönnetään nyt ensimmäistä kertaa. Ehdotuksia Vuoden yleisötyötekopalkinnon saajaksi tuli 20 kpl. 

Tunnustuspalkinto on tarkoitettu yleisötyötä tekeville työryhmille ja organisaatioille. Ehdotuksia tunnustuspalkinnon saajaksi sai lähettää kuka tahansa ja myös omaa toimintaansa sai ehdottaa. Palkinto tullaan myöntämään Horisontin kokoaman raadin toimesta. Valinnassa arvioidaan mm. teon yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta edistäviä vaikutuksia, osallistuvuutta, teon innovatiivisuutta, skaalautuvuutta sekä alaa inspiroiva vaikutusta.

Horisontti on kulttuuri- ja taidealan yleisötyötahoista muodostettu työryhmä, joka pyrkii lisäämään taide- ja kulttuurialan alojen yleisötyön näkyvyyttä ja lisäämään alojen välistä yhteistyötä. Työryhmään kuuluu Museopedagogisen yhdistys Pedaali ry:n, esittävän taiteen Yleisötyökillan ja Suomen sinfoniaorkesterit ry:n yleisötyöfoorumin edustajat Tuuli Uusikukka, Pirjo Virtanen, Jenny Jumppanen ja Valtteri Pokela sekä vuosittain vaihtuva asiantuntijajäsen, joka tänä vuonna on Todellisuuden tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Katja Kirsi. 

Voittaja julkistetaan huhtikuussa 24.-25.4. pidettävässä Yhteiset yleisöt -seminaarissa Turussa. Seminaarin ohjelmaan pääset tutustumaan ja ilmoittautumaan tästä 
(Ilmoittautuminen seminaariin päättyy 31.3.)

Vuoden yleisötyöteko 2022 -ehdokkaat

1. A&DO Labra: Hyvä lähiympäristö -konttinäyttelyn kiertue Suomessa

A&DO Labra on kiertävä oppimisen ympäristö ja näyttely, joka kertoo muotoilusta ja arkkitehtuurista. Näyttelytila on rakennettu kahteen konttiin, jotka voidaan siirtää paikasta toiseen. Näyttely haastaa pohtimaan, minkälainen arkkitehtuuri ja muotoilu tukee hyvää arkea ja kestävää kehitystä. Minkälaisessa ympäristössä sinä haluat elää tulevaisuudessa? Minkälainen on hyvä lähiympäristö? Tavoite on osoittaa, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty ja voimme jokainen vaikuttaa siihen.

2. Aineen taidemuseo: Jalkautuva taidekasvatuspalvelu

Jalkautuvalla taidekasvatustyöllä pystyttiin mahdollistamaan taidekasvatustoiminnan jatkuvuus museon sulkeutuessa laajan korjausremontin vuoksi. Henkilöstö ja osa teoskokoelmasta siirtyivät väistötiloihin, mutta taidekasvatustoimintaa pystyttiin museon sulun aikana jatkamaan innovoimalla paikan päälle vietyä taidekasvatuspalvelua.  Näin mahdollistettiin taidekasvatustoiminnan jatkuminen museoseinien ulkopuolella, joka myös tavoitti yhä useamman osallistuminen toimintaan viemällä palvelu osallistujan luo.

3. Ateneumin taidemuseo: Mun Ateneum -hanke (2021–2022)

Mun Ateneum -hankkeessa luotiin museovierailun etätoteutuksen toimintamalli koululaisille. Koko museon yleisötyön tiimi ja oppaat olivat alusta asti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hankkeen toimintaa. Jopa 10000 oppilasta ja 400 opettajaa ympäri Suomen pääsi taiteen äärelle ja tapaamaan museo-oppaan kaksi kertaa. Hankkeen toimintamallista luotiin osallistavan etäopetuksen käsikirja museoiden ja muiden kulttuurilaitosten käyttöön. Käsikirja toteutettiin kolmella kielellä.

4. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu: Vuorovaikutteinen kaverikatsomo, case: Valkyyria-ooppera ja Sibelius-baletti Yle Areenassa

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu yhdessä Suomen Kansallisoopperan ja -baletin sekä YLEn kanssa kehitti vuorovaikutteisia etäkulttuurielämyksiä Sibelius-baletin ja Valkyyria-oopperan ympärille. Vuorovaikutteisuus mahdollistui Yle Areenan ns. kaverikatsomossa katsojien kesken käytävänä, kaikille katsojille avoimena chat-keskusteluna, sekä esityksen päälle lisättävänä asiantuntijakommenttiraitana. Kokeilujen tarkoituksena oli tavoittaa oopperasta ja baletista kiinnostuneita uusia yleisöjä ympäri Suomea ennakkoluulottomalla tavalla. 

5. Helsingin kaupunginorkesteri: Helsingin kaupunginorkesterin kummilapsitoiminnan kasvaminen ja integroituminen Helsingin kaupungin toimintamalliksi

 Helsingin kaupungin kummilapsitoiminnan malli on vakiintunut koko kaupungin laajuiseksi tavoittaen kymmeniä tuhansia perheitä vuosittain. Hankkeen taustalla ovat erinomaiset kokemukset Helsingin kaupunginorkesterin kummitoiminnasta v. 2000 ja 2012 syntyneiden kanssa. Kaupunginorkesterin kummilapsitoiminnan inspiroimana toiminta laajeni jatkuvaksi siten, että eri taiteenalojen kummilapsiksi pääsevät kaikki Helsingissä syntyvät lapset vuodesta 2020 eteenpäin. Hanketta kehittää n. 30 eri taiteen ja kulttuurin tahoa. 

6. Helsingin kaupunki: Kulttuurin Kummilapset -hanke

Vuodesta 2020 alkaen jokaisella Helsingissä syntyvällä lapsella on ollut kummina kulttuuritoimija, jonka kautta lapsi perheineen on saanut kokea kulttuuri- ja taide-elämyksiä. Tavoite on edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. Perheet kutsutaan mukaan toimintaan neuvoloissa heti lapsen synnyttyä ja kummius jatkuu, kunnes lapsi aloittaa koulun. Tavoitteena on myös mahdollistaa lapsille ja perheille henkilökohtainen kosketus ja suhde taiteeseen, niin että kulttuurista tulisi luonnollinen osa elämää.

7. Heureka: Tutkimisen leikkikenttä – monitieteinen, elinikäisen oppimisen ja vuorovaikutuksen edistämishanke

Tutkimisen leikkikenttä hankkeessa luotiin ja mahdollistettiin lapsille ja senioreille vuorovaikutteisen ja sosiaalisen yhdessä oppimisen kohtaamisia ja ympäristöjä. Hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja, jonka avulla perinnetieto ja hiljainen tieto jaetaan uusille sukupolville ja joissa lapset sekä seniori-ikäiset yhdessä oppivat digitaalisen yhteiskunnan vuorovaikutustapoja. Hankkeen toimintamallit edistivät yhteisöllistä ajattelua ja toimintaa. vähentäen yksinäisyyttä sekä syrjäytymistä. 

8. KokoTeatteri: KokoAgentit 

KokoAgentit ovat ryhmä katsojia, jotka haettiin mukaan katsomaan kaikki KokoTeatterin ohjelmistossa olevat esitykset vuoden ajan. Agentit olivat eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä. He katsoivat esityksiä ja keskustelivat kokemuksesta yleisötyöntekijän kanssa. Jokainen agentti julkaisi omaa päiväkirjaansa esityskokemuksestaan käyttäen eri somekanavia. Näin mahdollistettiin agenttien näkyvyys mahdollisimman monille sekä keskustelun laajentuminen teatterin ulkopuolelle, myös ihmisille, jotka eivät käy teatterissa. 

9. Kouvolan Teatterin: Kummiluokkatoiminta

Kouvolan Teatterin kummiluokkatoiminnan tavoitteena on tarjota maksutonta taidekasvatusta yhdelle alakoululuokalle vuosittain. Noin 9–11-vuotiaat lapset tutustuvat teatterin kulissientakaiseen työskentelyyn ja tapaavat teatterilaisia osallistavissa työpajoissa sisältäen mm. koreografia-, valo- ja maskeeraustyöpajoja. Lapset kohtasivat teatterilaisia ja pääsivät syvälle teatterimaailmaan itse tekemällä ja oppimalla. Yhteistyössä on mukana ikäihmisten palvelutaloja, joissa tapahtuneet kohtaamiset avaavat eri sukupolvien välistä yhteyttä.

10. Kulttuurikeskus ARX: Osallistava Valoilmiö-festivaali

Lasten oikeuksien viikolla järjestetty festivaali kokosi kaiken ikäiset kaupunkilaiset valotaiteen äärelle. Muista valotaidetapahtumista Valoilmiön erotti sen toiminta-ajatus: laadukkaaseen valotaiteeseen keskittyvän festivaalin teoksia oli tekemässä ennen festivaalia järjestettävissä työpajoissa lähes 1000 hämeenlinnalaista lasta ja nuorta. Festivaalin aikana kävijät pääsivät teosten ihailun lisäksi tutustumaan valotaiteeseen tekemisen ja tutkimisen kautta useissa eri työpajoissa.

11. Lahden kaupunginteatterin ja perusopetuksen yhteistyö: Teatteri oppimisympäristönä

Lahden kaupunginteatterin ja Lahden perusopetuksen ainutlaatuinen yhteistyöjärjestely luo teatterista oppimisympäristön, jossa kaikki kaupungin kolmasluokkalaiset kutsutaan vuosittain kaupunginteatterin lastennäytelmän esitykseen. Teatterivierailuun liittyy draamapedagogin ohjaama ennakko- tai jälkityöpaja omalla koululla. Toiminnan ydintavoitteena on tarjota kaikille lahtelaisille koululaisille eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia teatterielämysten ja teatterilähtöisten menetelmien avulla.

12. Lastentarhamuseo: Wivin puistikko -hankkeen yhteissuunnitteluvaihe

Wivin puistikko on pihan kehittämisen hanke, johon osallistettiin sen kolme keskeistä toimijaa (museo, päiväkoti sekä musiikkiopisto) sekä muita lähialueen toimijoita. Hanke käynnistettiin yhteissuunnitteluvaiheella, jossa hyödynnettiin erityisesti lasten taidelähtöisiä menetelmiä. Raporttia on levitetty päiväkotien pihasuunnittelusta kiinnostuneille tahoille ja sen tarkoituksena on myös inspiroida muita kulttuurilaitoksia ja päiväkoteja suunnittelemaan pihaympäristöjä käyttäjiä osallistaen.

13. Savonlinnan Kolomone ry: Savonlinnan syystuulet 

Syystuulet on monipuolinen kulttuuritapahtuma, joka yhdistää monia toimijoita niin vapaaehtoispuolelta kuin kaupungilta. Tapahtuma osallistaa keskiaikaharrastajia, koululaisia, museoväkeä, järjestöjä, esiintyjiä ja paikallisia yrittäjiä vaikuttaen vahvasti myös alueen matkailukauden pitenemiseen. Tapahtuma polveilee eri vuosina eri paikoissa läpi kaupungin. Monien pienten tekijöiden koko vuoden suunnittelusta tulee kaikille kaupunkilaisille mukava, ilmainen tapahtuma, joka kerää osallistujia koululaisista senioreihin.

14. Suomen kansallisbaletti: Balettienergiaa lapsille

Balettienergiaa lapsille -työpajat tukivat koulujen kulttuurikasvatusta, innostaen lapsia tanssin pariin, tehden balettia liikuntamuotona tutuksi sekä lisäten tanssitaiteen kansallista saavutettavuutta. Yhteistyökumppaneina olivat peruskoulut ympäri Suomen. Suomen kansallisbaletin 100 juhlavuosi antoi myös osaltaan oman arvokkaan momentuminsa kokonaisuutta ajatellen –ajatuksena 100 työpajaa sadasta vuodesta ympäri Suomen. Balettienergiaa lapsille kokonaisuuteen kuului myös digitaalinen oppimateriaali.

15. Suomenlinnan hoitokunta ja Ehrensvärd-seura: Majakanvartijan reitti ja kierros – maailmaperintökohde Suomenlinnassa

Majakanvartijan reitti oli omatoimisesti kierrettävä pääsymaksuton kierros, jossa kävijät, erityisesti lapset, pääsivät perehtymään linnoituselämään kolmen vuosisadan aikana kahdeksan tarinallisen pisteen kautta liikkuen historiallisessa ympäristössä. Pisteiden toteutuksissa huomioitiin erityisesti lapset esittäen tarinat minä-muodossa nukkejen kertomana. Reitin vahvuutena voidaan pitää moniaistillisuutta, sillä reittiä kiertäessään osallistujat saivat samalla aistia ympäristöä, jossa kuvitteelliset hahmot olivat eläneet. 

16. Suomen sinfoniaorkesterit ry: Ikäystävällinen orkesteri – Orkesterien ikääntyneille suunnattu yleisötyön käsikirja

Ikäystävällinen orkesteri -käsikirja tukee orkesterien ikääntyneille suunnattujen, konserttisalin ulkopuolelle tuotettavien palveluiden suunnittelua ollen samalla keskustelunavaus kohderyhmälle suunnatusta yleisötyöstä. Käsikirjan avulla voidaan kehittää saavutettavuutta ja tuottaa merkityksellisiä musiikkikokemuksia eri ikäisille. Käsikirja sekä sen englanninkielinen käännös hakevat tavoittavuudessaan vertaistaan; sähköisesti jaettavaa teosta voi hyödyntää maailmanlaajuisesti paitsi orkesterit, myös minkä tahansa taiteenlajin edustajat.

17. Suomen valokuvataiteen museo: Baana

Baana toimintamallissa edistetään lasten ja nuorten tasavertaista osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin vahvistaen taide-, kulttuuri- ja opetusalan toimijoiden yhteistyötä. Malli muodostuu työpajoista kouluilla, museossa ja ulkotilassa sekä julkisen tilan näyttelystä ja siihen liittyvästä ohjelmistosta Helsingin Ruoholahden Baanan Länsilinkissä. Hankkeessa Suomen valokuvataiteen museo ja lähialueen koulut luovat yhdessä lasten ja nuorten osallisuutta sekä toimijuutta vahvistavan toimintamallin, joka on sovellettavissa valtakunnallisesti.

18. Taiteen Sulattamo ja Helsingin kaupunginmuseo: ”Kokemuksia hulluudesta” – yhteistyöprojekti ”Rikki – kun mieli särkyy” –näyttelyssä

Taiteen Sulattamon mielenterveystoipujat tuottivat museon näyttelyyn kaksi ääniteosta. Lisäksi näyttelyn yhteyteen valmistettiin museoteatteriesitys ”Minäkö hullu?”. Nikkilän sairaalan aineistoon perustuva näyttely ja sen esineistö kohtasi ääniteoksissa mielenterveystoipujien kokemuksia nykypäivän yhteiskunnassa. Tämän päivän toipujien ääni tuli kirjaimellisesti kuulluksi. Projekti oli esimerkki siitä, miten museon yleisötyötä voi kehittää hyödyntäen eri sektoreiden välistä synergiaa.

19. Turun museokeskus: Prinsessan matka

Turun linnassa pidetyssä näyttelyssä lapset ja aikuiset yhdessä pääsevät tutustumaan tarinoiden ja tehtävien kautta Katariina Jagellonican elämän eri vaiheisiin ja prinsessaksi kasvamiseen. Näyttelyn suunnittelussa kokeiltiin menestykkäästi osallistamista ja yhdessä kuratointia näyttelyn kohderyhmän kanssa. Prinsessan matka on Suomen museokentällä vahvasti uudenlaisella yhteistuottamisen otteella luotu kulttuurihistoriallinen näyttely. Näyttelyssä yhdistyvät vahvasti tarinaan nojaavan näyttelyn tuottaminen ja sen kohdentaminen lapsille. Kohderyhmänä olivat 6–10-vuotiaat lapset. 

20. Turun yliopisto, Åbo Akademi, Åbo Akademin säätiön yhteydessä toimiva Donner-instituutti sekä Turun AMK:n Taideakatemia: Aboagora 2022 ”Wind” -tapahtuma

Aboagora on Turussa järjestettävä kv-symposium, joka edistää tieteiden- ja taiteidenvälistä yhteistyötä ja toimii tiedeviestijänä suurelle yleisölle. Tapahtuma koostuu keynote-luennoista ja -dialogeista sekä erilaisista esityksistä, jotka yhdistelevät eri työmuotoja. Keskeinen osa symposiumia on dialogi yleisön kanssa ja yleisöä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti keskusteluihin. Moniäänisen keskustelun tukemiseksi vaalitaan monikielisyyttä. Aboagoran keynote-osuudet ovat ilmaisia ja avoimia. Lisäksi ne tallennetaan ja julkaistaan netissä.